Lasilaakson lokakuu
Rantakoivut
Väriraitoja
Koivikko niityn reunalla
Alueen sammalkivirinne
Kaislameri
Joen syksyinen lookki
Lehtikuusi
Lasilaakso on luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Espoon Kaukolahden liepeillä. Sen läpi virtaa Mankinjoen loppupää, joka valuu sitten Pöleniksi kutsuttuun hyvin kaislikkoiseen merenpohjukkaan. Kesäisin siellä saattaa laiduntaa karjaakin. Parhaimmillaan se on kuitenkin keväällä sillä se on oikea kevätkukkien ja lintujen paratiisi. Suosittelen lämpimästi käyntiä kaikille kynnelle kykeneville. Sinne pääsee Kaukolahden väylän varrella olevasta tienhaarasta, jossa lukee Mankin seisake.
Iltakävely Laurinlahden rantatiellä
Syksyisiä Lupiinin lehtiä
Pihlajapuun lahjat linnustolle
Kivilaiturin luona
Hämärä laskee aikaisin
Auringon outo valo pilviverhon takaa
Viimeisten säteiden kultaamat laineet rannalle liplattaa
Sinne se painuu horisontin taa
Taivas palaa
Hämärän hetki
Vastarannan Soukan venekerhon yllä siintää jo kuu
Hetkistä myöhemmin Klippanin (venekerhon päämaja) yllä on jo siniset iltasävyt vaikka vielä yksi säde yltää rantaakin valaisemaan puiden lomasta.
Sjundbyn kartanon luona
Sähköturbiinia pyörittävä koski
Tässä sama vielä lähikuvassa
Toiseen suuntaan...
...missä se valuu pyöreähköön lampeen. Itse koskiosuus onkin oikeastaan aika lyhyt mutta silti vaikuttava ja kaunis.
Kivisillan toisella puolella joki onkin näin seesteisen tyyni
Sjundbyn kartano jokineen ja koskineen löytyy Siuntion keskustasta lähtevän Sjundby-viitoitetun tien varrelta. Se on käymisen arvoinen paikka myös keväällä ja kesällä.
Matinkylän rantatien varrelta
Uimarannalta nähtynä
Kaksihaarainen mänty, jonka läpi näkyy Matinkylän veneseuran aluetta
Sama puu sivusta päin
Tie on kaunis ja kiemurtelee rantoja pitkin läpi luksusluokan asuntoalueiden, joiden lomassa on säilynyt myös vanhempaakin asutusta mutta myös kauniin saaristomaiseman.
Harmaan ja pilvisen ilman takia syysvärit eivät pääse oikeuksiinsa
Jos paikalle olisin sattunut auringon paisteessa olisivat kuvatkin varmasti aivan eri luokkaa
Puistikko venelaitureiden lähistöllä
Puistikon toisella puolella olevat Terijoen salavat
Erään puuaidan luona sinnittelivät vielä, kuin menneen muistot, kesän viimeiset kukkaset
Jyrkkä kallionreuna, jonka yläpään reunaan saakka oli rakennettu rivitaloja. Kuva löytyy tämän blogin osiosta Arkkitehtuuria.
Oikein miellyttävä kävellä hissukseen oli tuo Espoon Matinkylän uimarannalta lähtevä muutaman kilometrin pituinen rantatielenkki.
Merellisen Kopparnäsin lokakuu
Kopparnäsin kallioita
Toisinaan röpelöisiä ja toisinaan sileitä
Vanha aita, josta alkaa yksityisalue
Puuryhmä rannalla. Enpä usko että mitään jättiläisiä näistä koskaan kasvaa kun katsoo sitä minimaalista maaperää, johon ne ovat juurtuneet.
Löytyy Kopparnäsistakin matalikkoja, joissa kasvaa kaislaa tiheänä mattona...
...kuten tässäkin auringon paahteisessa kuvassa
Löytyy niinikään suojaisia lahdenpoukamia, joissa joutsenet usein viihtyvät
Yksinäinen kivi
Suojaisemmilla alueilla puustokin on rehevämpää
Rantakasvit siellä jaksavat vielä nauttia auringon syleilystä viimeisiä kertoja ennen marraskuun tuloa.
Puitten välissä ruohotuppaat suhisee tuulessa
Kopparnäsin tien viimeinen pätkä jatkuukin tällaisena pellon poikki kulkevana puomitettuna kävelytienä.
Sen tien päässä oli venelaituri, josta avautui näin kaunis maisema.
Sitten viimeiseksi se Kopparnäsin taivas ja aurinko.
Kopparnäsiin ei ole vaikea löytää ja alue, jota olen pariin otteeseen esitellyt, kuuluu Uudenmaan virkistysalueisiin. Maisemat ovat lähes Porkkalan veroisia huikeita merimaisemia, joten voin todella lämpimästi suositella käyntiä sielläkin. Löytyy siis 51:sen varrelta Degerbyn kohdalla olevan tiehaaran, joka on viitoitettu Kopparnäs (mustalla kyltillä), kautta. Hiekkatietä noin 6 km eteenpäin ja ollaan perillä. Parkkialueita löytyy useampia sekä muutama grillitupakin alueella on.
Käykääpä virkistäytymässä!
Kommentit