Pihatuijani koristautui puuterilumeen

Niin ne ilmat vaihtelee. Sitä jo luulee kevään tulleen ja hups - taas onkin talvi. Vai pitäisikö sanoa vihdoinkin. Eletäänhän tässä maaliskuuta eikä juurikaan talvea ole tähän mennessä ollutkaan tänä vuonna.

Kunnon lumitalvi. Noh ei nyt sentään pään yli ole lunta tullut mutta tässä on pientä kikkailua kuvakulman kanssa harrastettu.

Siirrytäänpä hieman sivuun ja samalla taaksepäin...

Kuusenoksan raskas taakka omalla pikku pihallani.

Puhtaan valkoista kalliomaisemaa.

Sitten siirtäkäämme katseemme alas laaksoon ja voimme todeta, että kovin kylmä ei ole vaikka hienoinen jää peittääkin merenrannat. Lähinnä näkyy Laurinlahti ja kauempana siintää Kivenlahden tornitaloista se joka on ihan rantapenkereelle rakennettu. Toki ne kaksi muutakin näkyvät hieman siinä oikealla puolen kuvaa.

Luonnon puutaidetta. Modernia taidetta ja silti satoja vuosia vanha (luultavasti).

Monta elementtiä kuvassa. Kiveä, sammalta, puuta, jäätä, vesipisaroita ja lunta. Noh tarkemmin otettuna kolme viimeistä koostuvat yhdestä ja samasta elementistä.

Pieni söpö mänty tutkailee lumista maisemaa turvallisesti äitinsä jykevän ja jäkälänpeittämän rungon suojissa.