Lasilaakson lokakuu

Rantakoivut

Väriraitoja

Koivikko niityn reunalla

Alueen sammalkivirinne

Kaislameri

Joen syksyinen lookki

Lehtikuusi

Lasilaakso on luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Espoon Kaukolahden liepeillä. Sen läpi virtaa Mankinjoen loppupää, joka valuu sitten Pöleniksi kutsuttuun hyvin kaislikkoiseen merenpohjukkaan. Kesäisin siellä saattaa laiduntaa karjaakin. Parhaimmillaan se on kuitenkin keväällä sillä se on oikea kevätkukkien ja lintujen paratiisi. Suosittelen lämpimästi käyntiä kaikille kynnelle kykeneville. Sinne pääsee Kaukolahden väylän varrella olevasta tienhaarasta, jossa lukee Mankin seisake.

Iltakävely Laurinlahden rantatiellä

Syksyisiä Lupiinin lehtiä

Pihlajapuun lahjat linnustolle

Kivilaiturin luona

Hämärä laskee aikaisin

Auringon outo valo pilviverhon takaa

Viimeisten säteiden kultaamat laineet rannalle liplattaa

Sinne se painuu horisontin taa

Taivas palaa

Hämärän hetki

Vastarannan Soukan venekerhon yllä siintää jo kuu

Hetkistä myöhemmin Klippanin (venekerhon päämaja) yllä on jo siniset iltasävyt vaikka vielä yksi säde yltää rantaakin valaisemaan puiden lomasta.

Sjundbyn kartanon luona

Sähköturbiinia pyörittävä koski

Tässä sama vielä lähikuvassa

Toiseen suuntaan...

...missä se valuu pyöreähköön lampeen. Itse koskiosuus onkin oikeastaan aika lyhyt mutta silti vaikuttava ja kaunis.

Kivisillan toisella puolella joki onkin näin seesteisen tyyni

Sjundbyn kartano jokineen ja koskineen löytyy Siuntion keskustasta lähtevän Sjundby-viitoitetun tien varrelta. Se on käymisen arvoinen paikka myös keväällä ja kesällä.

Matinkylän rantatien varrelta

Uimarannalta nähtynä

Kaksihaarainen mänty, jonka läpi näkyy Matinkylän veneseuran aluetta

Sama puu sivusta päin

Tie on kaunis ja kiemurtelee rantoja pitkin läpi luksusluokan asuntoalueiden, joiden lomassa on säilynyt myös vanhempaakin asutusta mutta myös kauniin saaristomaiseman.

Harmaan ja pilvisen ilman takia syysvärit eivät pääse oikeuksiinsa

Jos paikalle olisin sattunut auringon paisteessa olisivat kuvatkin varmasti aivan eri luokkaa

Puistikko venelaitureiden lähistöllä

Puistikon toisella puolella olevat Terijoen salavat

Erään puuaidan luona sinnittelivät vielä, kuin menneen muistot, kesän viimeiset kukkaset

Jyrkkä kallionreuna, jonka yläpään reunaan saakka oli rakennettu rivitaloja. Kuva löytyy tämän blogin osiosta Arkkitehtuuria.

Oikein miellyttävä kävellä hissukseen oli tuo Espoon Matinkylän uimarannalta lähtevä muutaman kilometrin pituinen rantatielenkki.

Merellisen Kopparnäsin lokakuu

Kopparnäsin kallioita

Toisinaan röpelöisiä ja toisinaan sileitä

Vanha aita, josta alkaa yksityisalue

Puuryhmä rannalla. Enpä usko että mitään jättiläisiä näistä koskaan kasvaa kun katsoo sitä minimaalista maaperää, johon ne ovat juurtuneet.

Löytyy Kopparnäsistakin matalikkoja, joissa kasvaa kaislaa tiheänä mattona...

...kuten tässäkin auringon paahteisessa kuvassa

Löytyy niinikään suojaisia lahdenpoukamia, joissa joutsenet usein viihtyvät

Yksinäinen kivi

Suojaisemmilla alueilla puustokin on rehevämpää

Rantakasvit siellä jaksavat vielä nauttia auringon syleilystä viimeisiä kertoja ennen marraskuun tuloa.

Puitten välissä ruohotuppaat suhisee tuulessa

Kopparnäsin tien viimeinen pätkä jatkuukin tällaisena pellon poikki kulkevana puomitettuna kävelytienä.

Sen tien päässä oli venelaituri, josta avautui näin kaunis maisema.

Sitten viimeiseksi se Kopparnäsin taivas ja aurinko.

Kopparnäsiin ei ole vaikea löytää ja alue, jota olen pariin otteeseen esitellyt, kuuluu Uudenmaan virkistysalueisiin. Maisemat ovat lähes Porkkalan veroisia huikeita merimaisemia, joten voin todella lämpimästi suositella käyntiä sielläkin. Löytyy siis 51:sen varrelta Degerbyn kohdalla olevan tiehaaran, joka on viitoitettu Kopparnäs (mustalla kyltillä), kautta. Hiekkatietä noin 6 km eteenpäin ja ollaan perillä. Parkkialueita löytyy useampia sekä muutama grillitupakin alueella on.

Käykääpä virkistäytymässä!